Suomessa suomalainen on nykyään kakkosluokan kansalainen

Säästöjä on haettu kaikkialta, kyläkoulut, päiväkodit, koulukujetuksen nosto viiteen kilometriin jne. Löytyy yksi pyhä asia mihin ei kajota, pakolaisten/turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Sinne esitetään henkilöstöön lisäresursseja ja nykyisen henkilöstön vakinaistamista,

yllätyitkö?

Varaahan meillä tuntuu olevan, osoittavathan viranhaltijoiden laskelmat jälleen miten tuottoisasta toiminnasta on kyse. Esim. Kuntaliitto on todennut etteivät saadut korvaukset kata kuluja.

Mitä Vihdissä teemme erilailla, pitäisikö muiden kuntien ottaa meistä mallia? En suosittele, koska laskelmat eivät pidä paikkaansa. Vihdissä perusopetus maksaa keskimäärin vuositasolla per henkilö 7000e ja saatu korvaus yli 7v 2300. Varhaiskasvatus 15 000 ja saatu korvaus 6840. Tämä ryhmä on pääsääntöisesti myös haastavampi opettaa ja ovat yleensä jonkinlaisen erikoisopetuksen ryhmissä, joka nostaa kuluja keskimääräisestä.

Miten tähän tulokseen päästään?

Lasketaan vain lisähenkilöstö, joka on palkattu, jätetään pois mm. kiinteistökulut, oppimateriaali ja ruoka. Tämä logiikka toimisi, jos opetus tapahtuisi ulkona, ilman oppimateriaalia ja ruokaa. Vihdissä tehdään selvitys, miksi erikoisopetuksen kulut ovat nousseet reilusti vuodesta 2015. Vinkkinä voisi tutkia tämän ryhmän osuutta. Myös terveydenhoitokulut noin 3000 e per asukas vuositasolla on unohdettu. Oikea laskelma lienee satojatuhansia miinuksella ja valtion tuen loppuessa pyöritään miljoonan nurkissa.

Tämä on Suomessa vallitseva suuntaus. Poliisille ja vanhuksille ei löydy rahaa, mutta sitä lapataan miljardeja pakolaisiin ja tehottomaan kehitysapuun ja Eu:n löytyy reilut kolmemiljardia lisärahaa, jolla tuetaan maita, jotka eivät hoida kunnolla talouttaan. Jos suomalaiset eivät aja omia asioitaan, ei niitä kukaan muukaan puolestamme aja.

Suomessa suomalainen on nykyään kakkosluokan kansalainen, kunniakansalaiset ensin.

Veli-Matti Laitinen

Olemme taloudellisesti haastavassa tilanteessa, kuten valtaosa kunnista. Taloustilanne oli tiukka jo ennen koronapandemiaa, joka on tuonut omat lisähaasteensa.

Säästöjä on haettu kaikkialta, kyläkoulut, päiväkodit, koulukujetuksen nosto viiteen kilometriin jne. Löytyy yksi pyhä asia mihin ei kajota, pakolaisten/turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Sinne esitetään henkilöstöön lisäresursseja ja nykyisen henkilöstön vakinaistamista,

yllätyitkö?

Varaahan meillä tuntuu olevan, osoittavathan viranhaltijoiden laskelmat jälleen miten tuottoisasta toiminnasta on kyse. Esim. Kuntaliitto on todennut etteivät saadut korvaukset kata kuluja.

Mitä Vihdissä teemme erilailla, pitäisikö muiden kuntien ottaa meistä mallia? En suosittele, koska laskelmat eivät pidä paikkaansa. Vihdissä perusopetus maksaa keskimäärin vuositasolla per henkilö 7000e ja saatu korvaus yli 7v 2300. Varhaiskasvatus 15 000 ja saatu korvaus 6840. Tämä ryhmä on pääsääntöisesti myös haastavampi opettaa ja ovat yleensä jonkinlaisen erikoisopetuksen ryhmissä, joka nostaa kuluja keskimääräisestä.

Miten tähän tulokseen päästään?

Lasketaan vain lisähenkilöstö, joka on palkattu, jätetään pois mm. kiinteistökulut, oppimateriaali ja ruoka. Tämä logiikka toimisi, jos opetus tapahtuisi ulkona, ilman oppimateriaalia ja ruokaa. Vihdissä tehdään selvitys, miksi erikoisopetuksen kulut ovat nousseet reilusti vuodesta 2015. Vinkkinä voisi tutkia tämän ryhmän osuutta. Myös terveydenhoitokulut noin 3000 e per asukas vuositasolla on unohdettu. Oikea laskelma lienee satojatuhansia miinuksella ja valtion tuen loppuessa pyöritään miljoonan nurkissa.

Tämä on Suomessa vallitseva suuntaus. Poliisille ja vanhuksille ei löydy rahaa, mutta sitä lapataan miljardeja pakolaisiin ja tehottomaan kehitysapuun ja Eu:n löytyy reilut kolmemiljardia lisärahaa, jolla tuetaan maita, jotka eivät hoida kunnolla talouttaan. Jos suomalaiset eivät aja omia asioitaan, ei niitä kukaan muukaan puolestamme aja.

Suomessa suomalainen on nykyään kakkosluokan kansalainen, kunniakansalaiset ensin.

Veli-Matti Laitinen