Miksi kaikki tuntuvat kannattavan natoa?

Surullisen usein törmäämme nykyään yksipuoliseen uutisointiin. Usein mediasta usein huomaa, kun jostain asiasta on valittu selkeä kanta. On kyse sitten äänestyksistä, vaaleista, koronasta, Natosta, pakolaisista, Eu:sta.

Tässä kohtaa kun henkilö on jo useamman viikon jakanut erääseen paikallisryhmään esimerkiksi Helsingin-sanomien uutisia tänne Natosta. Luoden kuvaa jostain suuremmastakin kannatuksesta. Tämähän on vääristymä mitä pieni Helsingin-sanomien lukija ei vaan ymmärrä. Kysehän ei ole mistään suuresta yleisestä yksimielisestä linjasta, vaan ainoastaan yhden päätoimittajan henkilökohtaisesta linjasta mikä uutisoidaan tavalla tai toisella lehteen. Jos sitten muidenkin lehtien päätoimittajat ovat samaa mieltä, niin emme näe poikittaista tai vastakkaista uutista. Näinhän käy yleensä aika monenkin asian kanssa.

lukijaa ohjataan johonkin suuntaan. Se johtuu siitä, että lukijaa halutaan ohjata johonkin suuntaan.

Kaupallisia medioita nämä ovat ja oikeus kirjoittaa mitä haluavat. Kuitenkin lukijan kannattaa edes yrittää hahmottaa sitä, miksi jotkut asiat vain tuntuvat niin valmiiksi pureskelluilta tai siltä, että lukijaa ohjataan johonkin suuntaan. Se johtuu siitä, että lukijaa halutaan ohjata johonkin suuntaan.

Lehtien kirjoittajat ilmeisen harvoin saavat itse valita uutisensa tai uutisen tulokulman. Sen päättää joko päätoimittaja tai joku alempi johtotaso. Uutisia kirjoitettaessa on nykyään unohtunut se puolueeton teksti mikä kertoo vain tapahtuneen sellaisenaan. Usein uutiseen tuodaan mukaan tunnetta ja valmista näkemystä silloiseen asiaan.

Naton osalta median kantaa on tutkittu kyselyllä, johon vastasivat esimerkiksi juuri Helsingin-sanomien Kaius Niemi. Oheisessa kuvassa medioiden Natokanta.

Kuvakaappaus journalisti.fi sivuston tutkimuksesta. Tutkimuksen pääsee lukemaan TÄSTÄ.
Oma Natokantani, kun sitä on aina välistä kysytty.
Ensimmäinen pointti on raha.

Vuonna 2014 NATOn jäsenmaat sitoutuivat korottamaan kansalliset puolustusmenonsa vähintään kahteen prosenttiin bkt:sta vuoteen 2024 mennessä. Tähän kahteen prosenttiin ei yltänyt vuonna 2018 kuin 6 jäsenmaata kolmesta kymmenestä.

Suomessa puolustusmenoja on nostettu lähelle tuota 2 prosenttia viimevuosina, kuten valmiutena Natojäsenyyteen.

Suomen puolustusmenot bkt.

Näyttää siis tutulta, että Suomi olisi mallioppilaana taas ottamassa maksajan roolia uudessa ryhmässä.

Toinen pointtini on itsenäinen päätösvalta ja puolueeton maaperä.

En usko Venäjän suoraan uhkaan, mutta uskon vaaran lisääntymiseen, jos valitsemme puolemme tässä nokittelussa. Mielestäni Suomen maaperää ei ehdoin tahdoin kannata alistaa kahden suurvallan väliseksi rajamaaksi ja mahdolliseksi sotatantereeksi.

Natollehan Suomen maantieteellinen sijainti olisi lottovoitto. Suomelle taas tyhjä arpa.

Kolmas pointti on yleisesti clubijäsenyydet.

Suomi on osa Eurooppaa ja siellä muutamaa vuotta lukuun ottamatta nettomaksaja. Euroopan lait ylittävät nyt jo maamme lait, joten tälläkin saralla olemme luopuneet itsemääräämisoikeudestamme. Olemme osa muitakin kansainvälisiä sopimuksia, joihin vedotaan usein, jos jotain maallemme haitallista halutaan ajaa läpi. Tässäkin kohtaa pelkkä YK jäsenyyskin maksaa, suomen maksuosuus vuosille 2019–2021 on 0,421 %.

Tässä kohtaa en lähde kaivamaan monessako sopimuksessa olemme mukana ja mitä mikäkin maksaa, mutta se on varma, että jokainen maksaa, myös Nato jäsenyys. Jos jotain olen yrittäjänä pienessä mittakaavassa oppinut, niin ylimääräisiä jäsenyyksiä ei kannata haalia vain jäsenyyksien ilosta. Ne tulevat kalliiksi ja sitovat sinut toimimaan monien sääntöjen mukaan, vaikka ne olisivat toimintaasi vastaan.

Siinä kantani pähkinänkuoressa.

-Samppa Granlund