Etelä-Nummelan koulusta erimielisyyttä

Kunnanvaltuusto äänesti Etelä-Nummelan koulun jatkoon äänin 33/10. PS olisi jättänyt pöydälle hankkeen ja siirtänyt päätöksentekoa kahdella kuukaudella. Syy tähän oli Nummelan koulun sisätilatutkimuksen tulos, joka olisi kerennyt seuraavaan käsittelyyn ja olisi esittänyt isoa osaa tulevaisuuden suunnittelussa. 

Perussuomalaiset pitivät myös tärkeänä, että koulu olisi ollut puurunkoinen. Oli väitetty, että puurunkoinen olisi tullut kalliimmaksi, mutta monissa muissa kunnissa puurunkoisia on rakennettu neliöhinnaltaan halvemmalla. Olisimme halunneet lisäaikaa tämän asian tutkimiseen. Puurunkoinen koulu on todistetusti sisäilmaltaan parempi vaihtoehto. 

Kokouksessa äänestettiin myös ponsista, koulun valmistumisen seurannasta, kustannusten ja muiden osalta. Tähänkään ei tahtotila riittänyt valtaosalla. Onko pelko, että ylimitoitettu hanke leikkaa kunnan palveluja jatkossa, eikä näitä haluta päivänvaloon. 

‘Ponsi on vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehty, toimintaohjeen sisältävä kannanotto tai lausuma, jolla jonkin päätöselimen toivotaan selvittävän tai valmistelevan jotakin asiaa. 

Kokouksessa kuultiin myös hyviä kannanottoja siihen, kuinka kunnalla on jättimäisiä hankkeita päällekkäin useita ja muutaman vuosikymmenen  hankkeet kustantavat helposti yli 100 miljoonaa. Näiden selventämiseen aikalisä olisi ollut kohdillaan.  

Osana valtuutettu Laitisen puhetta oli kysymysmuotoon esitetty asia. Eikö edes Vihreillä mene  ilmastotoimet edelle?  

Eivät menneet ja Vihti saa nyt betonirunkoisen koulun. 

Veli-Matti Laitisen puhe kokonaisuudessaan:

Etelä-Nummelan kouluhanke jakaa mielipiteitä, itse en suoralta kädeltä ole hanketta tässä muodossa hyväksymässä, mutta miksi en? Kyse on siitä, onko investointi oikein ajoitettu, oikean kokoinen ja mistä materiaalista? Nummelan koulun kohtalo vaikuttaa tulevan koulun kokoluokkaan oleellisesti, koko voi olla jopa alimitoitettu, jos Nummelan koulu ajetaan sisäilmaongelmien takia alas. Jos tuleva kuntokartoitus taas osoittaa ettei suurempaa korjaustarvetta ole, Etelä-Nummela on reilusti ylimitoitettu. Meidän tuleekin odottaa kuntokartoituksen valmistumista, joka saadaan toukokuussa. Etelä-Nummelan koulun tueksi esitetään laskelmia esim. miten koulun johdosta voimme luopua parakeista. Oppilasennusteet, jotka eivät puolla nykyisen kokoluokan koulua edes kunnan omissa kasvutavoitteissa, tulevat mahdollistamaan parakeista luopumisen. Myöskään vaihtoehtoja Etelä-Nummelan koululle ei ole laskettu, esim. Huhmarnummen koulu on suunniteltu laajennusmahdollisuutta silmällä pitäen.

Kh linjasi aikanaan, että pyydämme tarjousta kolmesarjaisesta koulusta, itse ehdotin silloin tarjouksen pyytämistä kaksisarjaisesta, koska oppilasmäärän lasku oli nähtävissä. Esitykseni ei saanut kannatusta. Kh linjasi myös, että selvitetään puurakentamisen mahdollisuus, olisihan se itsessään vetovoimatekijä, ajassa jossa kamppaillaan koulujen sisäilmaongelmien kanssa koko valtakunnassa. Nyt meille on vain ilmoitettu, että puurakentaminen on kalliimpaa ilman perusteellisia selvityksiä ja tarjous on betonielementti koulusta. Tarjouspyynnössä pisteytys ei myöskään kannustanut tarjoamaan puurakentamista, jos 105 pisteestä puurakentamisesta voi saada kaksi pistettä. Ihmetystä herättää, että puolueet jotka ajavat ilmastomuutosta ehkäiseviä toimia valtakunnantasolla hyvinkin voimakkaasti, eivät ole kiinnostuneita hankkeen ekoloogisuudesta tai hankkeen hiilijalanjäljestä. Puurakentamisen hiilijalanjälki on jotain aivan muuta kun betonirakentamisen ja missä on esim. aurinkoenergian hyödyntäminen? Eikö nyt tarvitsekkaan kiireessä huomioida ilmastoasioita? Suomessa on toteutettu isoja kouluhankkeita CLT-massiivipuuelementeistä esim. Kuhmossa ja Lieksassa. Molemmissa neliöhinta on ollut edullisempi kuin meidän saamassamme tarjouksessa. Pudasjärvellä tehtiin elinkaarimallilla isompi hirsikoulu kuin meillä on suunnitelmissa ja hinta oli 25 vuoden ylläpito sopimuksella 40 miljoonaa. Hieman kalliimpi, mutta isompi koulu ja pidempi ylläpitosopimus muodostavat kokonaisuudessaan edullisemman hinnan neliötä kohti. Kysymys kuuluukin, mihin perustuu viranhaltijoiden väittämä puurakentamisen reilusti korkeammasta hinnasta?

Olemme tekemässä kiireellä Vihdin historian suurinta investointia, vaikka kiireelle ei ole mitään perusteita. Kesäkuun alkukin mahdollistaa nykyisessä aikataulussa pysymisen ja tarjous on voimassa marraskuuhun. Marraskuussa tehty päätös taas siirtäisi koulun aloitusta keväästä syksyyn, olisiko sekään mikään kynnyskysymys? Eikö ole kaikkien etu, myös kuntalaisten, jotka tämän maksavat, että asia selvitetään perinpohjaisesti? Tulossa on muitakin isoja hankkeita, esim. jätevedenpuhdistamo, Tunninjunaan liittyvät investoinnit ja terveyskeskuksen kohtalo. Tämä koko paketti täytyisi suunnitella hyvin, tällä lyhytnäköisellä suunnittelulla olemme vain veronkorotusten ja velkaantumisen tiellä